1. Kuvien tarkkuus

Kokoelmamme kuvien tarkkuus ja terävyys vaihtelee suuresti riippuen alkuperäisen kuvan laadusta ja luonteesta. Hyvin säilyneet lasinegatiivit ovat tarkkoja. Samoin esimerkiksi monet digitaalisessa muodossa hankkimani yleensä lasinegatiiveista skannatut tiff –tiedostot. Muissa alkaakin sitten olla ajan patinaa tai muita vaurioita. Aina alkuperäinen kuva ei 100 vuotta sitten ole ollut teknisesti moitteeton.

2. Sisustustaulujen mittasuhteet ja koot

Nykyään käytössä on suuri joukko kehyskokoja. Kuvia väännettäessa mittasuhteesta toiseen on kuva-alaa myös pakko rajata eri tavoin. Esimerkiksi 28cm x 35cm kuvan mittasuhde on 4:5 kun taas kuvasuhde 15cm x 20cm tarkoittaa 3:4 mittasuhdetta. Kaikilla kuvilla tulee myös jossain vaiheessa raja vastaan, kuinka paljon niitä voi suurentaa. Se riippuu paitsi alkuperäisen kuvan laadusta myös kuvan yksityiskohdista ja kontrasteista. Toisaalta joissakin kuvissa pieni epätarkkuus ei haittaa tai se jopa lisää kuvan tehoa.

3. Mustavalkokuvien sävyt

Vaikka puhumme mustavalkokuvista, on todellisuudessa kysymys hiukan sävytetyistä kuvista. Riippuen käytetystä tekniikasta ja kuvan iästä oli aikanaan kuvilla omat erityissävynsä vaikka eivät varsinaisia värikuvia olleetkaan. Yleisiä sävyjä olivat sepia- ja vihersävyiset kuvat. Ajan patinoinnin myötä valokuvilla ja etenkin puumassasta tehdyillä pahveilla/papereilla on ollut taipumus myös kellastua. Periaatteessa voimme sävyttää kuvan halutun sävyiseksi. Käytännössä asiakkaamme ovat kuitenkin mieltyneet eniten juuri aavistuksenomaiseen sepia -sävyyn. Tämä näyttää ilman vertailukohtaa mustavalkoiselta. Tästä syystä nykyään tarjoamme juuri tätä sävyä oletusarvoisesti. Toinen suosittu sävy on ollut kelta / vihertävän suuntaan kallistuva, johtuen sen ajan patinoimasta vaikutelmasta. Mikään ei haluttaessa estä sävyttämästä kuvia sepialla niin paljon, että ne luovat lämpimän vaikutelman.

4. Kuvien korjailu

Useimpia kuvia on jouduttu muokkaamaan kosteusvaurioiden, haalistumisen jne korjaamiseksi. Joissakin tapauksissa jälkiä on tarkoituksella jätetty lisäämään oma mausteensa kuvan luomaan vaikutelmaan. On myös paljon mahdollista ja varmaakin, että monia mahdollisesti tarpeellisia korjauksia on jäänyt huomaamatta ja siten tekemättä. Toisaalta pyrkimys on ollut välttää kuvien manipulointia. Vääristelyä ei ole tehty, ellei kuvan ottaja ole sitä itse tehnyt. Yli sata vuotta sitten kun kuvien korjailu oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

5. Kehyksen, taustapahvin / paspartuurin vaikutus

Makuasioista saa mukavasti keskustelua aikaiseksi ja jokainen tietää itse, mikä miellyttää ja mikä ei. Minusta mustavalkoisiin kuviin sopii tummahko kehys ja tumma tausta. Nämä tuovat kuvan sävyt paremmin esiin kuin vaaleammat kehykset / taustat, jotka minusta ’syövät’ kuvan vaaleiden kohtien tehoa. Poikkeuksia tietysti on. Esimerkiksi hyvin vaaleassa ympäristössä mustavalkokuva tulee mainiosti esille vaaleastakin taustasta. Omat kannattajansa löytyvät lämmin sekä kylmäsävyisille paspartuureille / kehyksille.

6. Vedosten säilyminen

Muutama vuosikymmen sitten havahduttiin ja kauhistuttiin kun vain reilut 10 vuotta aiemmin otetut kuvat alkoivat haalistua. Näistä ajoista värit, valokuvapaperit ja niiden päällysteet ovat kehittyneet huimasti. Materiaalitoimittajat lupaavat kuville jopa 100 tai 200 vuoden säilyvyyttä, jos niitä säilytetään suljetussa albumissa arkistomuovitaskussa vailla UV –säteilyn ja ilmansaasteiden haitallista vaikutusta. Itse uskon, että tilanne on tällä hetkellä kuvien säilyvyyden suhteen hyvä. Jos kuvia säilytetään suoralta valolta suojattuina, niiden lämpötila ei vaihtele nopeasti ja ne ovat kosteudelta sekä muilta haitta-aineilta suojattuna, uskon niiden kestävän ajan hammasta erittäin hyvin.